Asianajotoimisto Tempo

Katsaus hallituksen tavoittelemiin työlainsäädäntöuudistuksiin

22.9.2023 | Asianajotoimisto Tempo

Hallituksen tavoitteena on, että paikallinen sopiminen on mahdollista riippumatta työnantajan tai työntekijöiden järjestäytymisestä. Hallituksen tavoitteena on siis poistaa nykyisen lainsäädännön mukainen paikallisen sopimisen kielto järjestäytymättömissä yrityksissä, jotka noudattavat työehtosopimusta sen yleissitovuuden kautta.

Myös yrityksen kanssa tehdyllä työehto­sopimuksella voidaan jatkossa poiketa niistä työlainsäädännön säännöksistä, joista poikkeaminen on tällä hetkellä mahdollista ainoastaan valtakunnallisella työehtosopimuksella. Poikkeamismahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää kuitenkin, että työehtosopimuksen on työntekijöiden puolelta tehnyt joko työntekijöiden valtakunnallinen yhdistys tai siihen kuuluva työntekijöiden yhdistys.

Hallituksen tavoitteena on poliittisten työtaistelutoimenpiteiden, eli käytännössä yhteiskuntaa, hallitusta tai eduskuntaa vastaan kohdistuvien työtaistelutoimenpiteiden rajoittaminen. Toteutuessaan poliittinen työtaistelutoimenpide saa tulevaisuudessa kestää korkeintaan yhden vuorokauden.

Lisäksi hallitus haluaa kieltää suhteettomat tukityötaistelut. Tulevaisuudessa sallittuja tukityötaisteluita olisivat työtaistelutoimenpiteet, jotka olisivat kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin ja joiden vaikutukset eivät kohdistu työriidan ulkopuolisiin tahoihin.

Hallituksen suunnitelmiin kuuluu myös korottaa laittomasta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon määrää moninkertaiseksi nykyisestä. Työtuomioistuimen lainvastaiseksi toteaman lakon jatkaminen johtaisi lisäksi tulevaisuudessa laittomaan työtaisteluun osallistuneelle työntekijälle tulevaan 200 euron seuraamusmaksuun.

Nykyinen hallitus haluaa kehittää Suomen työmarkkinoita joustavampaan suuntaan, jotta etenkin pk-yritysten toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Työsopimuslakiin sekä yhteistoimintalakiin on tämän vuoksi suunniteltu muutoksia.

Yhtenä merkittävimpänä mahdollisena lainsäädäntöuudistuksena on työntekijän henkilöön liittyvän työsopimuksen irtisanomiskynnyksen madaltaminen niin, että tulevaisuudessa työsopimuksen irtisanomiseen henkilöön liittyvällä syyllä riittäisi asiallinen syy. Nykyisen lainsäädännön mukaan irtisanomisperuste edellyttää sekä asiallista että painavaa syytä.

Toisena huomionarvoisena muutoksena on, että jatkossa määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä ilman erityistä perustetta yhden vuoden ajaksi. Lainsäädännössä tullaan kuitenkin samalla varmistamaan, että muutos ei lisää perusteetonta määräaikaisten työsopimusten ketjuttamista.

Työsopimuslakiin sisältyvä työntekijän takaisinottovelvollisuus tulee poistettavaksi alle 50 työntekijän työpaikoilta. Voimassa olevan lain mukaan työnantajan takaisinottovelvollisuus on voimassa yrityksen koosta riippumatta.

Yhteistoimintalakia on vuoden 2007 laista lukien sovellettu yrityksiin, joiden palveluksessa on vähintään 20 työntekijää. Hallitusohjelmassa raja on nostettu 50 työntekijään. Edelleen neuvotteluajat halutaan lyhentää 14 päivästä 7 päivään ja 6 viikosta 3 viikkoon.

Hallitusohjelman mukaan lomautusilmoitusaika tulee lyhenemään nykyisestä 14 päivästä 7 päivään. Säännöstä voidaan noudattaa työehtosopimuksen määräyksistä riippumatta.

Hallituksen tavoitteena on edelleen muuttaa työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta siten, että ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on palkaton omavastuupäivä, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Omavastuupäivää ei kuitenkaan sovellettaisi viittä vuorokautta tai sitä pidempiin sairauslomiin, eikä tilanteissa, joissa työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista.

Hallitusohjelmassa on useita kohtia koskien tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä työelämässä. Hallitus aikoo kiinnittää erityistä huomiota muun muassa raskaus- ja perhevapaisiin sekä työn ja perheen yhteensovittamista koskevien palvelujen parempaan saatavuuteen. Hallitus tähtää edelleen ikään liittyvän syrjinnän ehkäisemiseen sekä poistaa iäkkäämpien työntekijöiden työllistämisen esteitä. Lisäksi hallitus tulee edistämään palkka-avoimuutta ja samapalkkaisuuden periaatetta.

Monet hallituksen suunnittelemat uudistukset ovat herättäneet kritiikkiä, joten nähtäväksi jää, mitkä hallitusohjelmaan kirjatuista tavoitteista tulevat lopulta toteutumaan. Joka tapauksessa etenkin työnantajapuolen on hyvä seurata hallitusohjelman toimeenpanoa.

Uutinen
3.6.2024

Iiris Härmä kutsuttu osakkaaksi

Asianajaja, varatuomari Iiris Härmä on kutsuttu Asianajotoimisto Tempo Oy:n osakkaaksi. Härmä on työskennellyt toimiston palveluksessa vuodesta 2014 lukien ja vastaa toimistossamme työsuhdeasioihin liittyvästä juridiikasta.

Asianajotoimisto Tempo

Artikkeli
21.2.2024

Vuosilomaa koskevat yleisimmät kysymykset

Vuosilomalain säännökset ovat suurilta osin niin sanottua pakottavaa oikeutta, eli työntekijälle lain mukaan kuuluvia oikeuksia ei voida heikentää työnantajan määräyksellä tai työnantajan ja työntekijän välisellä…

Iiris Härmä

osakas, asianajaja, varatuomari

Artikkeli
11.9.2023

Työsopimuslain soveltamisalaa koskeva muutos, mikä muuttui?

Työsuhteen tunnusmerkit on määritelty lähes samoin kriteerein jo vuoden 1922 työsopimuslaista (141/1922) lähtien. Lain soveltamisalaa koskeva muutos tuli voimaan 1.7.2023. Mikä muuttui vai muuttuiko mikään? Työelämän…

Janne Vuorilahti

toimitusjohtaja, osakas, asianajaja, varatuomari

Artikkeli
16.8.2023

Asianomistajana rikosasiassa

Monessa rikoksessa on uhri. Juridiikassa ei tunneta sanaa uhri, vaan puhutaan asianomistajasta. Kuka tahansa meistä voi joutua rikoksen uhriksi, ja useinkaan sitä ei edellytä mikään…

Otso Etelämäki

asianajaja, varatuomari

Artikkeli
7.2.2023

Kehitysaskelia oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin saavutettavuuteen

Perustuslain 21 §:n luvun mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus…

Eemeli Vilpponen

asianajaja, varatuomari

Artikkeli
24.5.2022

KKO 2022:33: Työn tarjoamisvelvoite ja rekrytointikirjeet

Korkein oikeus on tuoreessa ratkaisussaan 2022:33 katsonut, että työnantaja ei ollut täyttänyt työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukaista työn tarjoamisvelvollisuuttaan lähettämällä irtisanotulle työntekijälle niin sanottuja rekrytointikirjeitä.…

Iiris Härmä

osakas, asianajaja, varatuomari

Artikkeli
14.12.2021

Joulupukki ja lainsäädäntö

Joulun lähestyessä on hyvä pohtia Joulupukin, hänen alaistensa sekä Korvatunturin pajan toimintaa muutamista oikeudellisista näkökulmista. Tunnetusti jo näihin aikoihin marraskuussa tontut ovat jo hyvässä vauhdissa…

Otso Etelämäki

asianajaja, varatuomari

Artikkeli
2.11.2021

Parempi laiha sopu kuin lihava riita

Asianajajaliiton Sovittelun supersyksy -kampanja tarjoaa tilaisuuden maksuttomaan sovitteluun 1.10.-31.12.2021 Asianajajasovittelu on vapaaehtoinen ja oikeudenkäyntiä joustavampi menettely, jossa sovittelijana toimiva asianajaja avustaa osapuolia keskustelemaan, neuvottelemaan ja…

Teija Saraste

asianajaja, varatuomari

Artikkeli
21.6.2021

KHO: lyhytaikainen vuokraus oli katsottavissa majoitustoiminnaksi

Ratkaistavana olleessa asiassa KHO 2021:77 oli kyse siitä, että lyhytaikainen asuntojen vuokraus voitiin katsoa majoitustoiminnaksi, kun kyseessä oli toistuva kalustettujen huoneistojen vuokraaminen. Vuokraus tapahtui sellaisella…

Tapio Pihlaja

osakas, asianajaja

Artikkeli
23.3.2021

Lapsen yhteishuolto vai yksinhuolto, mistä on kysymys?

Alaikäisellä lapsella täytyy olla huoltaja. Lähes aina huoltaja on vanhempi tai ainakin toinen heistä, mutta joskus huolto voidaan uskoa myös jollekin muulle henkilölle.  lapsen vanhemmat…

Hanna Räihä-Mäntyharju

osakas, asianajaja, varatuomari

Kaikki artikkelit