Kesäkuussa 2023 aloittanut hallitus on sopinut hallitusohjelmassaan useasta työllisyyteen ja työlainsäädäntöön liittyvästä uudistuksesta, joilla tulee toteutuessaan olemaan vaikutuksia sekä työnantajiin että työntekijöihin. Osassa hallitusohjelmaan kirjatuista uudistuksista lainsäädännön valmistelu on jo aloitettu. Kokosin alle koosteen merkittävimmistä hallituksen suunnittelemista työlainsäädäntöuudistuksista.
1. Paikallisen sopimisen lisääminen
Hallituksen tavoitteena on, että paikallinen sopiminen on mahdollista riippumatta työnantajan tai työntekijöiden järjestäytymisestä. Hallituksen tavoitteena on siis poistaa nykyisen lainsäädännön mukainen paikallisen sopimisen kielto järjestäytymättömissä yrityksissä, jotka noudattavat työehtosopimusta sen yleissitovuuden kautta.
Myös yrityksen kanssa tehdyllä työehtosopimuksella voidaan jatkossa poiketa niistä työlainsäädännön säännöksistä, joista poikkeaminen on tällä hetkellä mahdollista ainoastaan valtakunnallisella työehtosopimuksella. Poikkeamismahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää kuitenkin, että työehtosopimuksen on työntekijöiden puolelta tehnyt joko työntekijöiden valtakunnallinen yhdistys tai siihen kuuluva työntekijöiden yhdistys.
2. Työrauhan parantaminen
Hallituksen tavoitteena on poliittisten työtaistelutoimenpiteiden, eli käytännössä yhteiskuntaa, hallitusta tai eduskuntaa vastaan kohdistuvien työtaistelutoimenpiteiden rajoittaminen. Toteutuessaan poliittinen työtaistelutoimenpide saa tulevaisuudessa kestää korkeintaan yhden vuorokauden.
Lisäksi hallitus haluaa kieltää suhteettomat tukityötaistelut. Tulevaisuudessa sallittuja tukityötaisteluita olisivat työtaistelutoimenpiteet, jotka olisivat kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin ja joiden vaikutukset eivät kohdistu työriidan ulkopuolisiin tahoihin.
Hallituksen suunnitelmiin kuuluu myös korottaa laittomasta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon määrää moninkertaiseksi nykyisestä. Työtuomioistuimen lainvastaiseksi toteaman lakon jatkaminen johtaisi lisäksi tulevaisuudessa laittomaan työtaisteluun osallistuneelle työntekijälle tulevaan 200 euron seuraamusmaksuun.
3. Työllistämiseen liittyvien esteiden poistaminen
Nykyinen hallitus haluaa kehittää Suomen työmarkkinoita joustavampaan suuntaan, jotta etenkin pk-yritysten toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Työsopimuslakiin sekä yhteistoimintalakiin on tämän vuoksi suunniteltu muutoksia.
Yhtenä merkittävimpänä mahdollisena lainsäädäntöuudistuksena on työntekijän henkilöön liittyvän työsopimuksen irtisanomiskynnyksen madaltaminen niin, että tulevaisuudessa työsopimuksen irtisanomiseen henkilöön liittyvällä syyllä riittäisi asiallinen syy. Nykyisen lainsäädännön mukaan irtisanomisperuste edellyttää sekä asiallista että painavaa syytä.
Toisena huomionarvoisena muutoksena on, että jatkossa määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä ilman erityistä perustetta yhden vuoden ajaksi. Lainsäädännössä tullaan kuitenkin samalla varmistamaan, että muutos ei lisää perusteetonta määräaikaisten työsopimusten ketjuttamista.
Työsopimuslakiin sisältyvä työntekijän takaisinottovelvollisuus tulee poistettavaksi alle 50 työntekijän työpaikoilta. Voimassa olevan lain mukaan työnantajan takaisinottovelvollisuus on voimassa yrityksen koosta riippumatta.
Yhteistoimintalakia on vuoden 2007 laista lukien sovellettu yrityksiin, joiden palveluksessa on vähintään 20 työntekijää. Hallitusohjelmassa raja on nostettu 50 työntekijään. Edelleen neuvotteluajat halutaan lyhentää 14 päivästä 7 päivään ja 6 viikosta 3 viikkoon.
Hallitusohjelman mukaan lomautusilmoitusaika tulee lyhenemään nykyisestä 14 päivästä 7 päivään. Säännöstä voidaan noudattaa työehtosopimuksen määräyksistä riippumatta.
Hallituksen tavoitteena on edelleen muuttaa työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta siten, että ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on palkaton omavastuupäivä, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Omavastuupäivää ei kuitenkaan sovellettaisi viittä vuorokautta tai sitä pidempiin sairauslomiin, eikä tilanteissa, joissa työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista.
4. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen työelämässä
Hallitusohjelmassa on useita kohtia koskien tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä työelämässä. Hallitus aikoo kiinnittää erityistä huomiota muun muassa raskaus- ja perhevapaisiin sekä työn ja perheen yhteensovittamista koskevien palvelujen parempaan saatavuuteen. Hallitus tähtää edelleen ikään liittyvän syrjinnän ehkäisemiseen sekä poistaa iäkkäämpien työntekijöiden työllistämisen esteitä. Lisäksi hallitus tulee edistämään palkka-avoimuutta ja samapalkkaisuuden periaatetta.
Monet hallituksen suunnittelemat uudistukset ovat herättäneet kritiikkiä, joten nähtäväksi jää, mitkä hallitusohjelmaan kirjatuista tavoitteista tulevat lopulta toteutumaan. Joka tapauksessa etenkin työnantajapuolen on hyvä seurata hallitusohjelman toimeenpanoa.
Iiris Härmä
osakas, asianajaja, varatuomari
osakas, asianajaja, varatuomari
toimitusjohtaja, osakas, asianajaja, varatuomari
asianajaja, varatuomari
osakas, asianajaja, varatuomari
asianajaja, varatuomari
osakas, asianajaja
