Joulun lähestyessä on hyvä pohtia Joulupukin, hänen alaistensa sekä Korvatunturin pajan toimintaa muutamista oikeudellisista näkökulmista.
Tunnetusti jo näihin aikoihin marraskuussa tontut ovat jo hyvässä vauhdissa selvittämässä, kuka on ollut tuhma ja kuka kiltti. Tämä selvittäminen tehdään esimerkiksi kurkkimalla ihmisten kotien ikkunoista sisään. Tällöin valitettavasti tontut syyllistyvät rikoslain 24 luvun 6 §:ssä rangaistavaksi säädettyyn salakatseluun, mikäli tarkkailussa käytetään teknistä laitetta. Säännöksen mukaan joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa kotirauhan suojaamassa paikassa oleskelevaa henkilöä on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Myös kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistö on vaarassa täyttyä tässä tonttujen toiminnassa. Sitä koskevan rikoslain 24 luvun 1 §:n mukaan kotirauhan rikkomisesta tulee tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi se, joka oikeudettomasti tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen kotirauhan suojaamaan paikkaan. Esimerkiksi omakotitalon tai kesämökin piha-alue on kotirauhan suojaama alue.
Koska tiedot täytyy jotenkin merkitä muistiin, ovat tontut myös vaarassa rikkoa yleistä tietosuoja-asetusta, eli GDPR:ää, tai syyllistyä tietosuojarikokseen. Henkilötietojen käsittelyssä nykypäivänä varsin keskeisessä asiassa on sen henkilön, jonka tietoja käsitellään, antama suostumus henkilötietojen käsittelyyn. Käsittely on tietosuoja-asetuksen mukaan lainmukaista myös silloin, kun yleistä etua koskevan tehtävän suorittaminen sitä vaatii. Tonttujen ja viime kädessä Joulupukin tulee rekisterinpitäjänä huolehtia tietoturvasta ja -suojasta, ettei henkilötietoja tule sellaisten tahojen tietoon, joilla niiden käsittelyyn ei ole oikeutta. Tämän järjestämistapa on rekisterinpitäjän harkinnassa, mutta yleisesti suositeltava on luotettavan palveluntarjoajan tuottama ja riittävän monimutkaisella salasanalla suojattu pilvipalvelu. Tietoja ei myöskään saa käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen, kuin joululahjojen jakamiseen.
Joulupukin pajan toiminta ei myöskään ole kokonaan ongelmatonta. Siellä valmistetaan erilaisia lahjoja lukuisia määriä ja rohkenen epäillä, että kaikkien lelujen ja muiden vempainten valmistajien tai kirjojen kustantajien kanssa ei ole tehty lisensiointi- tai muita sopimuksia, jotka oikeuttaisivat pukin pajan valmistamaan heidän tuotteitaan. Täten riskinä on, että pajan toiminnassa syyllistytään esimerkiksi rikoslain 49 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun tekijänoikeusrikokseen, tai saman luvun 2 §:ssä rangaistavaksi säädettyyn teollisoikeusrikokseen.
Joulupukin on myös syytä kiinnittää huomiota tonttujen työsopimusten työaikaehtoon sopimuksia tehdessä. Ehdon tulee olla muotoilultaan sellainen, että se tavalla tai toisella sallii ennen joulua koittavan kiireajan pajalla. Ratkaisuvaihtoehto tässä voisi olla työaikapankkijärjestelmä, sillä pajalla joulun jälkeinen aika ei ole lainkaan niin kiireistä, kuin ennen joulua. Siten työaikaa on mahdollista tasata kiirehuipun ulkopuolella. Järkevää Joulupukin näkökulmasta olisi myös pitää huolta riittävän kausityöhön halukkaan työvoiman saatavuudesta. Tätä voidaan edistää esimerkiksi työpaikan viihtyvyyteen panostamalla. Yleisistä työnantajalle työaikoihin kuuluvista vaatimuksista tulee tietenkin pitää huolta, kuten työvuorolistojen nähtävänä pitämisestä ja mahdollisuudesta työnteon riittävään tauottamiseen.
Joulupukkia itseään voidaan pitää yrittäjänä, mutta hänenkin tulee huolehtia työturvallisuudestaan lahjoja jakaessaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi reen turvallisuuden varmistamista, lahjojen jakopaikkojen mahdollisen liukkauden torjuntaa ja niiden valaistuksesta huolehtimista. Muutenkin tehtävänsä vaativuuden sekä tärkeyden takia on ensiarvoisen tärkeää, että pukki varmistaa paitsi omansa, myös apulaistensa työturvallisuuden. Tässäkin tulee huomata rikoslain 47 luvun 1 §, jossa säädetään työturvallisuusrikos rangaistavaksi. Myös työsopimuslaki velvoittaa työnantajan huolehtimaan työntekijöiden työturvallisuudesta siten, kuin työturvallisuuslaissa on säädetty.
Suuri osa edellä mainituista rikoslain tarkoittamista rikoksista on ns. asianomistajarikoksia, joissa syyttäjä ei saa nostaa syytettä, ellei asianomistaja (rikoksen uhri) tai yleinen etu vaadi syytteen nostoa. Siksi yleinen neuvo rikoksen uhrille eli asianomistajalle mentäessä poliisikuulusteluun on se, että kuulustelijalle tulee kertoa vaativansa tekijälle rangaistusta. Rangaistusvaatimuksen voi peruuttaa käsittelyn edetessä, mutta vaatimatta jättämistä voi olla haastava saada korjatuksi enää myöhemmin, erityisesti ilman pätevää syytä.
Rikosoikeudessa on myös oppi loukatun suostumuksesta. Se tarkoittaa, että sinällään rikollinen teko ei täytä rikoksen tunnusmerkistöä, jos se tehdään uhrin suostumuksella. Siten lahjojen saamisen varmistaminen käytännössä vaatii, että henkilö sietää häneen kohdistuvan mahdollisen henkilörekisteririkoksen tai salakatselun, jotta Joulupukki pystyy selvittämään, kuka on ollut kiltti ja siten ansainnut lahjat. Toisaalta yleisen edun toteuttaminen vaatii sen, että tontut voivat kerätä ja käsitellä henkilötietoja.
Myös työajoista voidaan sopia melko joustavasti työpaikoilla kunkin työpaikan erityistarpeiden mukaan. Kuitenkin työaikalaki ja työehtosopimukset määrittävät tietyn minimitason, joka on säädetty työntekijän suojaksi.
Kaikkiin tässä tekstissä esille otettuihin seikkoihin, niiden selvittämiseen ja tulkintaan saat avun Asianajotoimisto Temposta, vaikka olisitkin yrittäjä tai yksityishenkilö.
Otso Etelämäki