Asianajotoimisto Tempo

Työsopimuslain soveltamisalaa koskeva muutos, mikä muuttui?

11.9.2023 | Asianajotoimisto Tempo

Työelämän monimuotoistumisen myötä esimerkiksi alustataloustyö ja niin kutsuttu kevytyrittäjyys ovat kuitenkin vuosien varrella lisääntyneet perinteisten työnteon mallien rinnalla. Työnteon muotojen kehittyminen on aikaansaanut tulkintaongelmia sen suhteen, tehdäänkö sopimussuhteessa työtä työsopimuslaissa tarkoitetussa työsuhteessa vai yrittäjänä eli itsenäisenä ammatinharjoittajana.

Erottelu työsopimussuhteisen työn ja yrittäjätyön välillä tehdään työsopimuslain pohjalta työsuhteen tunnusmerkkien toteutumisen arvioinnilla, koska lainsäädäntöömme ei sisälly säännöstä yrittäjyyden tunnusmerkeistä. Työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työsopimuslakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.

Pelkkä työsuhteen tunnusmerkkien tarkastelu ei kuitenkaan aina anna vastausta siihen, onko kyseistä työntekoa koskevaa oikeussuhdetta pidettävä työsopimussuhteisena työnä vai ei. Lainsäätäjä onkin halunnut vastata tähän ongelmaan lisäämällä työsopimuslakiin säännöksen, jonka mukaan työsuhteen olemassaolo arvioidaan tulkinnanvaraisissa tilanteissa kokonaisharkinnalla.

1.7.2023 voimaan tulleen, työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momenttiin tehdyn lisäyksen mukaan tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla ottamalla huomioon työn tekemisen ehdot, olosuhteet, joissa työtä tehdään, osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta sekä muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat.

Lakiin kirjatulla kokonaisharkinnalla on merkitystä ainoastaan tulkinnanvaraisissa tilanteissa. Jos työsuhteen kaikkien yksittäisten tunnusmerkkien täyttymisessä ei ole epäselvyyttä, tarvetta kokonaisharkinnalle ei ole. Toisaalta tarvetta kokonaisharkinnalle ei ole myöskään silloin, jos on selvää, että työsopimussuhteen perustunnusmerkistö ei täyty. Jos kuitenkin tunnusmerkkitarkastelun jälkeen työnsuorittajan asema jää epäselväksi tai tulkinnanvaraiseksi, vasta tuolloin oikeussuhteen luonnetta tulee arvioida kokonaisharkinnalla.

Työntekosuhteen oikeudellinen luonne on tähänkin saakka arvioitu epäselvissä tai riidanalaisissa tapauksissa kokonaisharkinnan pohjalta. Tämä on kirjattu myös vuonna 2001 voimaan tulleen työsopimuslain esitöihin HE 157/2000 vp. Työsopimuslain muutos ei näin ollen tuo varsinaisesti mitään uutta työsopimussuhteen ja yrittäjyyden välistä rajanvetoa tehdessä, mutta asian kirjaaminen lakiin saakka viestittää, että työ- ja toimeksiantosuhteen erottelu on edelleen tärkeää. Kuten tähänkin saakka, työntekosuhdetta ei voi nimetä yrittäjyydeksi, jos tosiasialliset työnteon olosuhteet eivät vastaa sitä.

Uutinen
3.6.2024

Iiris Härmä kutsuttu osakkaaksi

Asianajaja, varatuomari Iiris Härmä on kutsuttu Asianajotoimisto Tempo Oy:n osakkaaksi. Härmä on työskennellyt toimiston palveluksessa vuodesta 2014 lukien ja vastaa toimistossamme työsuhdeasioihin liittyvästä juridiikasta.

Asianajotoimisto Tempo

Artikkeli
21.2.2024

Vuosilomaa koskevat yleisimmät kysymykset

Vuosilomalain säännökset ovat suurilta osin niin sanottua pakottavaa oikeutta, eli työntekijälle lain mukaan kuuluvia oikeuksia ei voida heikentää työnantajan määräyksellä tai työnantajan ja työntekijän välisellä…

Iiris Härmä

osakas, asianajaja, varatuomari

Artikkeli
22.9.2023

Katsaus hallituksen tavoittelemiin työlainsäädäntöuudistuksiin

Kesäkuussa 2023 aloittanut hallitus on sopinut hallitusohjelmassaan useasta työllisyyteen ja työlainsäädäntöön liittyvästä uudistuksesta, joilla tulee toteutuessaan olemaan vaikutuksia sekä työnantajiin että työntekijöihin. Osassa hallitusohjelmaan kirjatuista…

Iiris Härmä

osakas, asianajaja, varatuomari

Artikkeli
16.8.2023

Asianomistajana rikosasiassa

Monessa rikoksessa on uhri. Juridiikassa ei tunneta sanaa uhri, vaan puhutaan asianomistajasta. Kuka tahansa meistä voi joutua rikoksen uhriksi, ja useinkaan sitä ei edellytä mikään…

Otso Etelämäki

asianajaja, varatuomari

Artikkeli
7.2.2023

Kehitysaskelia oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin saavutettavuuteen

Perustuslain 21 §:n luvun mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus…

Eemeli Vilpponen

asianajaja, varatuomari

Artikkeli
24.5.2022

KKO 2022:33: Työn tarjoamisvelvoite ja rekrytointikirjeet

Korkein oikeus on tuoreessa ratkaisussaan 2022:33 katsonut, että työnantaja ei ollut täyttänyt työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukaista työn tarjoamisvelvollisuuttaan lähettämällä irtisanotulle työntekijälle niin sanottuja rekrytointikirjeitä.…

Iiris Härmä

osakas, asianajaja, varatuomari

Artikkeli
14.12.2021

Joulupukki ja lainsäädäntö

Joulun lähestyessä on hyvä pohtia Joulupukin, hänen alaistensa sekä Korvatunturin pajan toimintaa muutamista oikeudellisista näkökulmista. Tunnetusti jo näihin aikoihin marraskuussa tontut ovat jo hyvässä vauhdissa…

Otso Etelämäki

asianajaja, varatuomari

Artikkeli
2.11.2021

Parempi laiha sopu kuin lihava riita

Asianajajaliiton Sovittelun supersyksy -kampanja tarjoaa tilaisuuden maksuttomaan sovitteluun 1.10.-31.12.2021 Asianajajasovittelu on vapaaehtoinen ja oikeudenkäyntiä joustavampi menettely, jossa sovittelijana toimiva asianajaja avustaa osapuolia keskustelemaan, neuvottelemaan ja…

Teija Saraste

asianajaja, varatuomari

Artikkeli
21.6.2021

KHO: lyhytaikainen vuokraus oli katsottavissa majoitustoiminnaksi

Ratkaistavana olleessa asiassa KHO 2021:77 oli kyse siitä, että lyhytaikainen asuntojen vuokraus voitiin katsoa majoitustoiminnaksi, kun kyseessä oli toistuva kalustettujen huoneistojen vuokraaminen. Vuokraus tapahtui sellaisella…

Tapio Pihlaja

osakas, asianajaja

Artikkeli
23.3.2021

Lapsen yhteishuolto vai yksinhuolto, mistä on kysymys?

Alaikäisellä lapsella täytyy olla huoltaja. Lähes aina huoltaja on vanhempi tai ainakin toinen heistä, mutta joskus huolto voidaan uskoa myös jollekin muulle henkilölle.  lapsen vanhemmat…

Hanna Räihä-Mäntyharju

osakas, asianajaja, varatuomari

Kaikki artikkelit