Korkein oikeus on tuoreessa ratkaisussaan 2022:33 katsonut, että työnantaja ei ollut täyttänyt työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukaista työn tarjoamisvelvollisuuttaan lähettämällä irtisanotulle työntekijälle niin sanottuja rekrytointikirjeitä. Korkein oikeus tuomitsi työnantajan korvaamaan irtisanotulle työntekijälle 12 kuukauden palkkaa vastaavan summan.
Kyseisessä tapauksessa työntekijä A oli työskennellyt valtakunnallisena konserniyhtiönä toimivan työnantajan palveluksessa vuodesta 1986 lukien. Yhtiö oli yhteistoimintaneuvottelujen päätteeksi irtisanonut yhteensä 69 työntekijää. Yhtiö oli lähettänyt kaikille taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotuille työntekijöille joka viikko kirjeitse ja sähköpostitse tiedon kaikista yhtiössä avoinna olevista työpaikoista. Työntekijöitä oli pyydetty ilmoittamaan työnantajalle, mistä avoinna olevista työtehtävistä he olivat kiinnostuneita sekä palauttamaan työnantajalle osaamiskartoituslomake.
Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukaista työn tarjoamisvelvoitetta ei täytä esimerkiksi työvoimapankki, tietokanta tai muu järjestelmä, jota työntekijä on joutunut itse seuraamaan voidakseen hakea sinne ilmoitettuja avoimia työpaikkoja (esim. TT 2005:77). Sen sijaan valtakunnallisen, työntekijämäärältään suuren yhtiön rekrytointimenettelyn, jossa sähköasentajat olivat saaneet yhtiöltä henkilökohtaiset rekrytointikirjeet kaikista heidän irtisanomisaikanaan vapautuneista sähköasentajan tehtävistä, on katsottu täyttäneen työnantajalla olevan työntarjoamisvelvollisuuden (TT 2013-106).
Korkeimman oikeuden tapauksessa 2022:33 rekrytointikirjeet oli lähetetty sekä sellaisille työntekijöille, joiden yksikössä on käynnissä yhteistoimintaneuvottelut, että sellaisille, jotka oli jo irtisanottu, lomautettu tai osa-aikaistettu. Korkein oikeus päätyi katsomaan, että tämänkaltaisten rekrytointikirjeiden lähettämistä ei voida pitää henkilökohtaisena työn tarjoamisena, kun kirjeen sisältämiä työtehtäviä ei ollut lainkaan valikoitu siten, että ne olisivat soveltuneet työntekijä A:lle hänen koulutuksensa, ammattitaitonsa ja työhistoriansa huomioon ottaen.
Korkein oikeus vahvisti ratkaisussaan 2022:33 siten sen, että työnantaja voi täyttää työn tarjoamisvelvollisuutensa välittämällä useille irtisanotuille työntekijöille tiedon yhtiössä avoinna olevista työpaikoista esimerkiksi sähköpostitse tai kirjeitse taikka hyödyntäen tätä tarkoitusta varten tehtyä tietojärjestelmää. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että työnantaja ei voi tällaista järjestelmää hyödyntäessään kuitenkaan siirtää aktiivista työntarjoamisvelvoitettaan täysin työntekijän oman aktiivisuuden varaan.
Korkein oikeus muistutti lisäksi, että työnantajan on työsopimuslain mukaisen lojaliteettivelvollisuutensa perusteella huolehdittava työsuhteen jatkumisesta ja oma-aloitteisesti selvitettävä työntekijälle tarjottavissa olevat työt, ja että niitä tulee tarjota työntekijälle nimenomaisesti irtisanomisen vaihtoehtona ja selvin ehdoin.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta 2022:33 ilmenee työnantajan suurimman virheen olleen siinä, että rekrytointikirjettä ei ollut laadittu juuri kyseisen työntekijän taustoihin sopivaksi. Työnantajan olisi tullut selvittää työntekijän koulutusta, ammattitaitoa ja kokemusta vastaavat työtehtävät ja tarjota kirjeessään työtehtäviä tämän mukaisesti.
Rekrytointikirjeen lähettämistä voidaan siis edelleen vallitsevan oikeuskäytännön mukaan pitää etenkin suurissa yrityksissä asianmukaisena tapana ilmoittaa vapaana olevista tehtävistä, jos tarjottavat työtehtävät valikoidaan työntekijän osaamisen ja ammattitaidon mukaisesti. Yksinään yleisluontoisen rekrytointikirjeen lähettäminen ei siten riitä missään tilanteessa, vaan tiettyä avoinna olevaa työpaikkaa on nimenomaisesti jollakin täydentävällä tavalla tarjottava henkilökohtaisesti ja irtisanomisen vaihtoehtona. Korkein oikeus korosti ratkaisussaan sitä, että työn tarjoamisvelvollisuudessa on nimenomaisesti kyse työnantajan aktiivisesta toimintavelvoitteesta.
Iiris Härmä
osakas, asianajaja, varatuomari
osakas, asianajaja, varatuomari
osakas, asianajaja, varatuomari
toimitusjohtaja, osakas, asianajaja, varatuomari
asianajaja, varatuomari
asianajaja, varatuomari
osakas, asianajaja
