Asianajotoimisto Tempo

KKO 2022:33: Työn tarjoamisvelvoite ja rekrytointikirjeet

24.5.2022 | Asianajotoimisto Tempo

Korkein oikeus on tuoreessa ratkaisussaan 2022:33 katsonut, että työnantaja ei ollut täyttänyt työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukaista työn tarjoamisvelvollisuuttaan lähettämällä irtisanotulle työntekijälle niin sanottuja rekrytointikirjeitä. Korkein oikeus tuomitsi työnantajan korvaamaan irtisanotulle työntekijälle 12 kuukauden palkkaa vastaavan summan.

Kyseisessä tapauksessa työntekijä A oli työskennellyt valtakunnallisena konserniyhtiönä toimivan työnantajan palveluksessa vuodesta 1986 lukien. Yhtiö oli yhteistoimintaneuvottelujen päätteeksi irtisanonut yhteensä 69 työntekijää. Yhtiö oli lähettänyt kaikille taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotuille työntekijöille joka viikko kirjeitse ja sähköpostitse tiedon kaikista yhtiössä avoinna olevista työpaikoista. Työntekijöitä oli pyydetty ilmoittamaan työnantajalle, mistä avoinna olevista työtehtävistä he olivat kiinnostuneita sekä palauttamaan työnantajalle osaamiskartoituslomake.

Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukaista työn tarjoamisvelvoitetta ei täytä esimerkiksi työvoimapankki, tietokanta tai muu järjestelmä, jota työntekijä on joutunut itse seuraamaan voidakseen hakea sinne ilmoitettuja avoimia työpaikkoja (esim. TT 2005:77). Sen sijaan valtakunnallisen, työntekijämäärältään suuren yhtiön rekrytointimenettelyn, jossa sähköasentajat olivat saaneet yhtiöltä henkilökohtaiset rekrytointikirjeet kaikista heidän irtisanomisaikanaan vapautuneista sähköasentajan tehtävistä, on katsottu täyttäneen työnantajalla olevan työntarjoamisvelvollisuuden (TT 2013-106).

Korkeimman oikeuden tapauksessa 2022:33 rekrytointikirjeet oli lähetetty sekä sellaisille työntekijöille, joiden yksikössä on käynnissä yhteistoimintaneuvottelut, että sellaisille, jotka oli jo irtisanottu, lomautettu tai osa-aikaistettu. Korkein oikeus päätyi katsomaan, että tämänkaltaisten rekrytointikirjeiden lähettämistä ei voida pitää henkilökohtaisena työn tarjoamisena, kun kirjeen sisältämiä työtehtäviä ei ollut lainkaan valikoitu siten, että ne olisivat soveltuneet työntekijä A:lle hänen koulutuksensa, ammattitaitonsa ja työhistoriansa huomioon ottaen.

Korkein oikeus vahvisti ratkaisussaan 2022:33 siten sen, että työnantaja voi täyttää työn tarjoamisvelvollisuutensa välittämällä useille irtisanotuille työntekijöille tiedon yhtiössä avoinna olevista työpaikoista esimerkiksi sähköpostitse tai kirjeitse taikka hyödyntäen tätä tarkoitusta varten tehtyä tietojärjestelmää. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että työnantaja ei voi tällaista järjestelmää hyödyntäessään kuitenkaan siirtää aktiivista työntarjoamisvelvoitettaan täysin työntekijän oman aktiivisuuden varaan.

Korkein oikeus muistutti lisäksi, että työnantajan on työsopimuslain mukaisen lojaliteettivelvollisuutensa perusteella huolehdittava työsuhteen jatkumisesta ja oma-aloitteisesti selvitettävä työntekijälle tarjottavissa olevat työt, ja että niitä tulee tarjota työntekijälle nimenomaisesti irtisanomisen vaihtoehtona ja selvin ehdoin.

Korkeimman oikeuden ratkaisusta 2022:33 ilmenee työnantajan suurimman virheen olleen siinä, että rekrytointikirjettä ei ollut laadittu juuri kyseisen työntekijän taustoihin sopivaksi. Työnantajan olisi tullut selvittää työntekijän koulutusta, ammattitaitoa ja kokemusta vastaavat työtehtävät ja tarjota kirjeessään työtehtäviä tämän mukaisesti.

Rekrytointikirjeen lähettämistä voidaan siis edelleen vallitsevan oikeuskäytännön mukaan pitää etenkin suurissa yrityksissä asianmukaisena tapana ilmoittaa vapaana olevista tehtävistä, jos tarjottavat työtehtävät valikoidaan työntekijän osaamisen ja ammattitaidon mukaisesti. Yksinään yleisluontoisen rekrytointikirjeen lähettäminen ei siten riitä missään tilanteessa, vaan tiettyä avoinna olevaa työpaikkaa on nimenomaisesti jollakin täydentävällä tavalla tarjottava henkilökohtaisesti ja irtisanomisen vaihtoehtona. Korkein oikeus korosti ratkaisussaan sitä, että työn tarjoamisvelvollisuudessa on nimenomaisesti kyse työnantajan aktiivisesta toimintavelvoitteesta.

Uutinen
3.6.2024

Iiris Härmä kutsuttu osakkaaksi

Asianajaja, varatuomari Iiris Härmä on kutsuttu Asianajotoimisto Tempo Oy:n osakkaaksi. Härmä on työskennellyt toimiston palveluksessa vuodesta 2014 lukien ja vastaa toimistossamme työsuhdeasioihin liittyvästä juridiikasta.

Asianajotoimisto Tempo

Artikkeli
21.2.2024

Vuosilomaa koskevat yleisimmät kysymykset

Vuosilomalain säännökset ovat suurilta osin niin sanottua pakottavaa oikeutta, eli työntekijälle lain mukaan kuuluvia oikeuksia ei voida heikentää työnantajan määräyksellä tai työnantajan ja työntekijän välisellä…

Iiris Härmä

osakas, asianajaja, varatuomari

Artikkeli
22.9.2023

Katsaus hallituksen tavoittelemiin työlainsäädäntöuudistuksiin

Kesäkuussa 2023 aloittanut hallitus on sopinut hallitusohjelmassaan useasta työllisyyteen ja työlainsäädäntöön liittyvästä uudistuksesta, joilla tulee toteutuessaan olemaan vaikutuksia sekä työnantajiin että työntekijöihin. Osassa hallitusohjelmaan kirjatuista…

Iiris Härmä

osakas, asianajaja, varatuomari

Artikkeli
11.9.2023

Työsopimuslain soveltamisalaa koskeva muutos, mikä muuttui?

Työsuhteen tunnusmerkit on määritelty lähes samoin kriteerein jo vuoden 1922 työsopimuslaista (141/1922) lähtien. Lain soveltamisalaa koskeva muutos tuli voimaan 1.7.2023. Mikä muuttui vai muuttuiko mikään? Työelämän…

Janne Vuorilahti

toimitusjohtaja, osakas, asianajaja, varatuomari

Artikkeli
16.8.2023

Asianomistajana rikosasiassa

Monessa rikoksessa on uhri. Juridiikassa ei tunneta sanaa uhri, vaan puhutaan asianomistajasta. Kuka tahansa meistä voi joutua rikoksen uhriksi, ja useinkaan sitä ei edellytä mikään…

Otso Etelämäki

asianajaja, varatuomari

Artikkeli
7.2.2023

Kehitysaskelia oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin saavutettavuuteen

Perustuslain 21 §:n luvun mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus…

Eemeli Vilpponen

asianajaja, varatuomari

Artikkeli
14.12.2021

Joulupukki ja lainsäädäntö

Joulun lähestyessä on hyvä pohtia Joulupukin, hänen alaistensa sekä Korvatunturin pajan toimintaa muutamista oikeudellisista näkökulmista. Tunnetusti jo näihin aikoihin marraskuussa tontut ovat jo hyvässä vauhdissa…

Otso Etelämäki

asianajaja, varatuomari

Artikkeli
2.11.2021

Parempi laiha sopu kuin lihava riita

Asianajajaliiton Sovittelun supersyksy -kampanja tarjoaa tilaisuuden maksuttomaan sovitteluun 1.10.-31.12.2021 Asianajajasovittelu on vapaaehtoinen ja oikeudenkäyntiä joustavampi menettely, jossa sovittelijana toimiva asianajaja avustaa osapuolia keskustelemaan, neuvottelemaan ja…

Teija Saraste

asianajaja, varatuomari

Artikkeli
21.6.2021

KHO: lyhytaikainen vuokraus oli katsottavissa majoitustoiminnaksi

Ratkaistavana olleessa asiassa KHO 2021:77 oli kyse siitä, että lyhytaikainen asuntojen vuokraus voitiin katsoa majoitustoiminnaksi, kun kyseessä oli toistuva kalustettujen huoneistojen vuokraaminen. Vuokraus tapahtui sellaisella…

Tapio Pihlaja

osakas, asianajaja

Artikkeli
23.3.2021

Lapsen yhteishuolto vai yksinhuolto, mistä on kysymys?

Alaikäisellä lapsella täytyy olla huoltaja. Lähes aina huoltaja on vanhempi tai ainakin toinen heistä, mutta joskus huolto voidaan uskoa myös jollekin muulle henkilölle.  lapsen vanhemmat…

Hanna Räihä-Mäntyharju

osakas, asianajaja, varatuomari

Kaikki artikkelit