Asianajotoimisto Tempo

Parempi laiha sopu kuin lihava riita

2.11.2021 | Asianajotoimisto Tempo

Asianajajaliiton Sovittelun supersyksy -kampanja tarjoaa tilaisuuden maksuttomaan sovitteluun 1.10.-31.12.2021

Asianajajasovittelu on vapaaehtoinen ja oikeudenkäyntiä joustavampi menettely, jossa sovittelijana toimiva asianajaja avustaa osapuolia keskustelemaan, neuvottelemaan ja pääsemään sovintoon heille riitaiseksi käyneestä asiasta. Asianajajasovittelija on osapuoliin nähden puolueeton ja riippumaton, eikä hän siten toimi sovittelussa kummankaan osapuolen avustajana. Sovittelun osapuolet voivat kuitenkin käyttää menettelyssä omaa avustajaa, ja usein tämä edesauttaakin sovintoon pääsemistä. Sovintopakkoa ei ole ja sovittelumenettelystä on mahdollista myös vetäytyä missä vaiheessa tahansa. Jos sovintoon päästään, niin kuin sovintomenettelyssä pääsääntöisesti tapahtuu, sitoo yhteisesti saavutettu sovinto osapuolia ja osapuolet sitoutuvat sitä noudattamaan.

Menettelynä asianajajasovittelu on oikeudenkäyntiä joustavampi, nopeampi ja edullisempi riidanratkaisukeino. Kun oikeudenkäynnissä riitely kohdistuu menneeseen tapahtumaan, suunnataan sovittelussa katse enemmänkin tulevaisuuteen. Saavutettava sovinto on osapuolten oma ja oman näköinen. Tavoitteena on ns. win-win- tilanne, jossa sovinto hyödyttää kumpaakin osapuolta juuri hänelle merkityksellisellä tavalla, lisäksi osapuolet saavat asiansa joutuisasti päätökseen ja säästävät riitelystä aiheutuvia kuluja. Merkityksellisyys voi olla muutakin kuin taloudellista hyötyä. Sovittelu mahdollistaa hyvin monenlaisten seikkojen huomioon ottamisen. Yleensä myös osapuolten ymmärrys toisiaan kohtaan väistämättä lisääntyy, kun mahdollisia väärinkäsityksiä saadaan oiottua ja kumpaakin osapuolta kuormittava asia saadaan yhteisesti päätökseen.

Sovittelu poikkeaa mm. joustavuutensa vuoksi oikeudenkäynnistä. Oikeudenkäynnissä tuomioistuimen keinovalikoima on sovittelua rajatumpi: Tuomioistuin ratkaisee osapuolten välisen riidan siinä esitettyjen vaatimusten, perusteiden, esitetyn näytön ja sovellettavien säännösten perusteella. Oikeudenkäynnissä toinen osapuoli voittaa ja toinen häviää. Hävinnyt osapuoli joutuu lähtökohtaisesti maksamaan omien oikeudenkäyntikulujensa lisäksi voittaneen osapuolen oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäynti saattaa myös kestää vuosia, olla osapuolille paitsi taloudellisesti myös henkisesti erittäin raskas ja sitoa osapuolten resursseja pitkäksi aikaa.

Riita-asioiden oikeudenkäyntejä hoitavana törmään myös usein siihen, että oikeudenkäynnin käynnistämisen motiivina nousee vahvasti esiin käsitys oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Kysymys voi olla myös periaatteista, imagosta, imagotappiosta tai kasvojen säilyttämisestä tai menettämisestä. Oikeudenmukaisuus on ylipäätään käsitteenä varsin laaja ja ongelmallinen mm. henkilökohtaisuutensa vuoksi. Tästä seuraa, että riidan osapuolten käsitys oikeudenmukaisuudesta tai oikeudenmukaisesta lopputuloksesta voi olla täysin päinvastainen. Tuomioistuimen velvollisuus on ratkaista asia lain mukaan. Ihannetilanteessa lainmukainen ratkaisu on myös oikeudenmukainen tai vastaa ainakin jommankumman osapuolen käsitystä oikeudenmukaisesta lopputuloksesta, mutta välttämättä näinkään ei aina ole. Sovintomenettely on tästä syystä kummallekin osapuolelle mahdollisuus ”voittaa” eri tavoin ja mahdollisuus saada oma käsityksensä oikeudenmukaisesta lopputuloksesta keskusteltavaksi, käsiteltäväksi ja huomioon otetuksi.

Asianajasovittelu poikkeaa tuomioistuinsovittelusta myös julkisuuden osalta. Kun tuomioistuinsovittelu on lähtökohtaisesti julkista, on asianajajasovittelu puolestaan yksityinen ja luottamuksellinen menettely, jossa puolueeton ja riippumaton sovittelijakoulutuksen saanut asianajaja avustaa osapuolia saavuttamaan yhteisesti hyväksytyn sovinnon.

Asianajajaliiton Sovittelun supersyksy -kampanjassa lähes 80 Asianajajaliiton sovittelijakoulutuksen saanutta asianajajaa on sitoutunut tarjoamaan riidan osapuolille ilmaisen sovittelun 1.10.-31.12.2021 välisenä aikana. Kampanjan sovittelu sisältää yhden päivän valmistelua ja yhden päivän sovittelua, elleivät asianosaiset toisin sovi. Sovittelukampanja koskee kaikkia riita-asioita, pois lukien perhe- ja huoltajuusriidat.

Sovittelua pyydetään asianajajaliitto.fi -sivustolta kampanjan alta löytyvällä lomakkeella. Riidan osapuolet voivat halutessaan myös ehdottaa haluamaansa sovittelijaa, muussa tapauksessa Asianajajaliiton sovitteluvaliokunta osoittaa riitaan sopivan sovittelijan.

Toimistoltamme Sovittelun supersyksy -kampanjaan osallistuvat asianajajat Hanna Räihä-Mäntyharju ja Teija Saraste.

Uutinen
3.6.2024

Iiris Härmä kutsuttu osakkaaksi

Asianajaja, varatuomari Iiris Härmä on kutsuttu Asianajotoimisto Tempo Oy:n osakkaaksi. Härmä on työskennellyt toimiston palveluksessa vuodesta 2014 lukien ja vastaa toimistossamme työsuhdeasioihin liittyvästä juridiikasta.

Asianajotoimisto Tempo

Artikkeli
21.2.2024

Vuosilomaa koskevat yleisimmät kysymykset

Vuosilomalain säännökset ovat suurilta osin niin sanottua pakottavaa oikeutta, eli työntekijälle lain mukaan kuuluvia oikeuksia ei voida heikentää työnantajan määräyksellä tai työnantajan ja työntekijän välisellä…

Iiris Härmä

osakas, asianajaja, varatuomari

Artikkeli
22.9.2023

Katsaus hallituksen tavoittelemiin työlainsäädäntöuudistuksiin

Kesäkuussa 2023 aloittanut hallitus on sopinut hallitusohjelmassaan useasta työllisyyteen ja työlainsäädäntöön liittyvästä uudistuksesta, joilla tulee toteutuessaan olemaan vaikutuksia sekä työnantajiin että työntekijöihin. Osassa hallitusohjelmaan kirjatuista…

Iiris Härmä

osakas, asianajaja, varatuomari

Artikkeli
11.9.2023

Työsopimuslain soveltamisalaa koskeva muutos, mikä muuttui?

Työsuhteen tunnusmerkit on määritelty lähes samoin kriteerein jo vuoden 1922 työsopimuslaista (141/1922) lähtien. Lain soveltamisalaa koskeva muutos tuli voimaan 1.7.2023. Mikä muuttui vai muuttuiko mikään? Työelämän…

Janne Vuorilahti

toimitusjohtaja, osakas, asianajaja, varatuomari

Artikkeli
16.8.2023

Asianomistajana rikosasiassa

Monessa rikoksessa on uhri. Juridiikassa ei tunneta sanaa uhri, vaan puhutaan asianomistajasta. Kuka tahansa meistä voi joutua rikoksen uhriksi, ja useinkaan sitä ei edellytä mikään…

Otso Etelämäki

asianajaja, varatuomari

Artikkeli
7.2.2023

Kehitysaskelia oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin saavutettavuuteen

Perustuslain 21 §:n luvun mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus…

Eemeli Vilpponen

asianajaja, varatuomari

Artikkeli
24.5.2022

KKO 2022:33: Työn tarjoamisvelvoite ja rekrytointikirjeet

Korkein oikeus on tuoreessa ratkaisussaan 2022:33 katsonut, että työnantaja ei ollut täyttänyt työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukaista työn tarjoamisvelvollisuuttaan lähettämällä irtisanotulle työntekijälle niin sanottuja rekrytointikirjeitä.…

Iiris Härmä

osakas, asianajaja, varatuomari

Artikkeli
14.12.2021

Joulupukki ja lainsäädäntö

Joulun lähestyessä on hyvä pohtia Joulupukin, hänen alaistensa sekä Korvatunturin pajan toimintaa muutamista oikeudellisista näkökulmista. Tunnetusti jo näihin aikoihin marraskuussa tontut ovat jo hyvässä vauhdissa…

Otso Etelämäki

asianajaja, varatuomari

Artikkeli
21.6.2021

KHO: lyhytaikainen vuokraus oli katsottavissa majoitustoiminnaksi

Ratkaistavana olleessa asiassa KHO 2021:77 oli kyse siitä, että lyhytaikainen asuntojen vuokraus voitiin katsoa majoitustoiminnaksi, kun kyseessä oli toistuva kalustettujen huoneistojen vuokraaminen. Vuokraus tapahtui sellaisella…

Tapio Pihlaja

osakas, asianajaja

Artikkeli
23.3.2021

Lapsen yhteishuolto vai yksinhuolto, mistä on kysymys?

Alaikäisellä lapsella täytyy olla huoltaja. Lähes aina huoltaja on vanhempi tai ainakin toinen heistä, mutta joskus huolto voidaan uskoa myös jollekin muulle henkilölle.  lapsen vanhemmat…

Hanna Räihä-Mäntyharju

osakas, asianajaja, varatuomari

Kaikki artikkelit