Vuosilomalain säännökset ovat suurilta osin niin sanottua pakottavaa oikeutta, eli työntekijälle lain mukaan kuuluvia oikeuksia ei voida heikentää työnantajan määräyksellä tai työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Vuosilomalaki antaa kuitenkin työnantajalle ja työntekijälle mahdollisuuden sopia laista poikkeavalla tavalla muun muassa vuosiloman pitämisen ajankohdasta ja vuosiloman jakamisesta jaksoihin, kunhan sopimuksella ei vähennetä työntekijälle lain mukaan kuuluvia etuja.
Kirjoituksessa on käsitelty vuosilomaa koskevia asioita ainoastaan vuosilomalain perusteella. Työehtosopimuksilla on sovittu useista vuosilomalain säännöksistä poikkeavasti.
Miten vuosiloman ajankohta määräytyy?
Vuosilomaa ansaitaan lomanmääräytymisvuoden aikana. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. – 31.3.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuosiloman ajankohdasta, mutta lain lähtökohtana on, että työnantaja määrää yksipuolisella päätöksellään vuosiloman ajankohdan. Vuosilomalakiin sisältyvät lomakautta koskevat säännökset rajoittavat kuitenkin työnantajan oikeutta määrätä vuosiloman ajankohtaa. Vuosilomasta 24 arkipäivää (kesäloma) on annettava lomakautena eli 2.5. ja 30.9. välisenä aikana. Muu osa lomasta (talviloma, yleensä 6 päivää) on annettava ennen seuraavan lomakauden alkua, eli 1.10. – 30.4. välisenä aikana.
Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisina, mutta työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että 12 arkipäivää ylittävä loman osa pidetään yhdessä tai useammassa jaksossa.
Kuinka kauan etukäteen vuosiloman ajankohdasta tulee ilmoittaa työntekijälle?
Työnantajan tulee ilmoittaa työntekijälle loman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman alkamisesta on ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen. Kuukauden ilmoitusaika on kuitenkin selvä pääsääntö. Ilmoitusvelvollisuus koskee ainoastaan tilanteita, joissa työnantaja yksipuolisesti määrää loman ajankohdan. Jos työntekijä ja työnantaja yhdessä sopivat loman ajankohdan, ilmoitusaikaa ei luonnollisesti tarvitse noudattaa.
Voiko jo sovitun vuosiloman ajankohtaa siirtää?
Työnantajan ilmoitus loman ajankohdasta sitoo työnantajaa, eikä työnantajalla ei ole oikeutta peruuttaa tai siirtää lomaa ilman työntekijän suostumusta. Edellä mainittu takaa sen, että työntekijällä on mahdollisuus tehdä lomasuunnitelmansa ajoissa. Työnantaja vastaa vahingosta, joka työntekijälle aiheutuu siitä, että työnantaja yksipuolisesti muuttaa loman ajankohtaa.
Miten työkyvyttömyys vaikuttaa vuosilomaan?
Jos työntekijä on vuosiloman alkaessa työkyvytön esimerkiksi sairauden tai tapaturman vuoksi, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Jos työntekijä tulee työkyvyttömäksi loman jo alettua, työntekijällä on pyynnöstään oikeus saada siirretyksi kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät (ns. 6 päivän omavastuu). Omavastuupäivät eivät kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan, eli käytännössä omavastuupäivät voidaan pidättää ainoastaan silloin, jos työntekijällä on vähintään viisi viikkoa vuosilomaa.
Huomattava on, että oikeus loman siirtämiseen molemmissa yllä kuvatuissa tilanteista edellyttää työntekijän nimenomaista pyyntöä. Vuosiloma ei työkyvyttömyystilanteissa automaattisesti siirry myöhempään ajankohtaan.
Voiko vuosilomaa sijoittaa irtisanomisajalle?
Yksipuolisesti työnantaja voi määrätä vuosilomaa pidettäväksi irtisanomisajalla ainoastaan jo päättyneen lomanmääräytymisvuoden osalta. Kesäloman osuuden voi ylempänä kuvattua ilmoitusaikaa noudattaen määrätä pidettäväksi irtisanomisaikana, jos irtisanomisaika osuu ajalle 2.5. – 30.9. ja talviloman osuuden siltä osin, kun irtisanomisaika on ajalla 1.10. – 30.4. Esimerkiksi, jos työntekijän 1 kuukauden pituinen irtisanomisaika päättyy 28.2.2024 ja työntekijä on ansainnut vuosilomaa käynnissä olevalta lomanmääräytymisvuodelta 24 päivää, työnantaja ei voi määrätä tätä osaa lomasta pidettäväksi irtisanomisajalla, koska kyseinen kertynyt loma tulisi pidettäväksi vasta lomakaudella 2.5. – 30.9.2024. Vuosiloma tulee tässä tapauksessa maksaa työntekijälle lomakorvauksena.
Työsuhteen päättyminen ei siten laajenna eikä supista työnantajan yksipuolista oikeutta määrätä vuosiloman ajankohdasta. Työnantaja ja työntekijä saavat kuitenkin vapaasti sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä, eli siten myös irtisanomisajalla.
Iiris Härmä
osakas, asianajaja, varatuomari
osakas, asianajaja, varatuomari
toimitusjohtaja, osakas, asianajaja, varatuomari
asianajaja, varatuomari
osakas, asianajaja, varatuomari
asianajaja, varatuomari
osakas, asianajaja
