Asianajotoimisto Tempo

Ajankohtaiset lakimuutokset liittyen huoneiston ottamiseen yhtiön hallintaan

5.8.2026 | Asianajotoimisto Tempo


Kuten aiemminkin, huoneiston hallintaanottaminen on mahdollista, mikäli osakkaalle kertyy vastikerästejä, mikäli huoneistoa hoidetaan huonosti, mikäli huoneistoa käytetään olennaisesti vastoin sen käyttötarkoitusta tai mikäli huoneistossa vietetään häiritsevää elämää. Uutena perusteena laissa on mainittu lyhytaikainen vuokraus. Mikäli asuinhuoneiston lyhytaikaisesta vuokraamisesta aiheutuu yhtiölle tai osakkeenomistajille asuinkäytöstä poikkeavia lisäkustannuksia tai haittaa, hallintaanottaminen on mahdollista. Lyhytaikaisesta vuokrauksesta on puhuttu viime vuosina paljon ja sen aiheuttamat haitat ovat arkipäivää monessa asunto-osakeyhtiössä. Uudella lainsäädännöllä annetaan osakkaille paremmat välineet puuttua tällaisen toiminnan aiheuttamaan haittaan.

Laissa on edelleen mahdollisuus ottaa huoneisto hallintaan, mikäli osakas tai asukas eivät noudata, mitä järjestyksen säilymiseksi yhtiön tiloissa on tarpeen. Uutena perusteena on huomioitu terveys. Hallintaanottoperuste voi siis olla kyseessä, jos osakas tai asukas eivät noudata, mitä terveyden säilymiseksi yhtiön tiloissa on tarpeen. Hallituksen esityksessä on mainittu, että määrätyn tupakointikiellon rikkominen voisi olla tällainen peruste. 

Lakiin on lisätty hallintaanottoperusteeksi myös erittäin painava syy, joka rinnastuu häiritsevän elämän viettämiseen tai siihen, ettei osakas tai asukas noudata, mitä terveyden tai järjestyksen säilymiseksi on tarpeen. 

Kaikki hallintaanottoperusteet vaativat vähäistä suuremman merkityksen. Mikäli rikkomuksella on vain vähäinen merkitys, se ei oikeuta ottamaan huoneistoa yhtiön hallintaan.

Varoituksen ja hallintaanottopäätöksen tiedoksiantamiseen on lisätty uusi sähköinen mahdollisuus. Tiedoksianto on mahdollista useilla eri tavoilla. Lähtökohtana on edelleen haastemiehen hoitama tai muulla tavoin todisteellinen tiedoksianto. Mikäli tiedoksiannon kohdetta ei tavoiteta, myös kirjattua kirjettä voi käyttää. 

Tiedoksianto on mahdollista tehdä myös osakkaan asunto-osakeyhtiölle ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen tai vuokralaisen sellaiseen sähköiseen viestintäkanavaan, jonka käytöstä vuokralainen on sopinut vuokranantajan kanssa. Viesti ei yksin riitä, vaan lisäksi on lähetettävä ns. heräteviesti toiseen sähköiseen viestintäkanavaan, esim. tekstiviesti puhelimeen. Edellytyksenä sähköisen viestintäkanavan käytölle on, että ei ole ilmeistä, että vastaanottaja ei viestintäkanavan kautta saa tietoa varoituksesta.  Varoitusta ei voida antaa tiedoksi tällä tavalla, jos lähettäjä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että vastaanottaja on ikääntymisen, vamman tai muun näihin rinnastettavan syyn vuoksi estynyt käyttämästä ilmoittamaansa sähköistä viestintäkanavaa.

Tietyissä tilanteissa tiedoksianto on lisäksi mahdollinen julkaisemalla se virallisessa lehdessä ja toimittamalla tieto asiasta osakehuoneistoon. 

Huoneiston hallintaanotto on merkittävä ja monimutkainen toimenpide. Toimistomme avustaa sekä asunto-osakeyhtiöitä että osakkeenomistajia hallintaanottoa koskevissa asioissa. 

Artikkeli
25.6.2026

Työsuhteen päättäminen on merkittävä oikeustoimi

Työsuhteen päättämiseen liittyy työnantajan kannalta erityinen riski. Mikäli päättäminen on lainvastainen, työnantaja joutuu maksamaan työsopimuslain 12 luvun 2 §:n nojalla työntekijälle jopa 24 kuukauden palkan.…

Minna Ravi

asianajaja

Artikkeli
26.8.2025

Miten koeaikapurku tehdään ”oikein”?

Työsopimuslain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta työnteon aloittamisesta lukien. Koeaika antaa molemmille sopijapuolille mahdollisuuden selvittää, vastaako työ osapuolten odotuksia.…

Iiris Härmä

osakas, asianajaja, varatuomari

Artikkeli
7.8.2025

Avioero-ositukselle tulee määräaika

Kun avioliitto päättyy, puolisoiden välillä täytyy toimittaa omaisuuden ositus. Osituksessa selvitetään puolisoiden keskinäiset varallisuussuhteet ja enemmän omistava puoliso maksaa tasoitusta eli tasinkoa toiselle puolisolle niin,…

Hanna Räihä-Mäntyharju

osakas, asianajaja, varatuomari

Uutinen
3.6.2024

Iiris Härmä kutsuttu osakkaaksi

Asianajaja, varatuomari Iiris Härmä on kutsuttu Asianajotoimisto Tempo Oy:n osakkaaksi. Härmä on työskennellyt toimiston palveluksessa vuodesta 2014 lukien ja vastaa toimistossamme työsuhdeasioihin liittyvästä juridiikasta.

Asianajotoimisto Tempo

Artikkeli
21.2.2024

Vuosilomaa koskevat yleisimmät kysymykset

Vuosilomalain säännökset ovat suurilta osin niin sanottua pakottavaa oikeutta, eli työntekijälle lain mukaan kuuluvia oikeuksia ei voida heikentää työnantajan määräyksellä tai työnantajan ja työntekijän välisellä…

Iiris Härmä

osakas, asianajaja, varatuomari

Artikkeli
22.9.2023

Katsaus hallituksen tavoittelemiin työlainsäädäntöuudistuksiin

Kesäkuussa 2023 aloittanut hallitus on sopinut hallitusohjelmassaan useasta työllisyyteen ja työlainsäädäntöön liittyvästä uudistuksesta, joilla tulee toteutuessaan olemaan vaikutuksia sekä työnantajiin että työntekijöihin. Osassa hallitusohjelmaan kirjatuista…

Iiris Härmä

osakas, asianajaja, varatuomari

Artikkeli
11.9.2023

Työsopimuslain soveltamisalaa koskeva muutos, mikä muuttui?

Työsuhteen tunnusmerkit on määritelty lähes samoin kriteerein jo vuoden 1922 työsopimuslaista (141/1922) lähtien. Lain soveltamisalaa koskeva muutos tuli voimaan 1.7.2023. Mikä muuttui vai muuttuiko mikään? Työelämän…

Janne Vuorilahti

toimitusjohtaja, osakas, asianajaja, varatuomari

Artikkeli
16.8.2023

Asianomistajana rikosasiassa

Monessa rikoksessa on uhri. Juridiikassa ei tunneta sanaa uhri, vaan puhutaan asianomistajasta. Kuka tahansa meistä voi joutua rikoksen uhriksi, ja useinkaan sitä ei edellytä mikään…

Otso Etelämäki

asianajaja, varatuomari

Artikkeli
7.2.2023

Kehitysaskelia oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin saavutettavuuteen

Perustuslain 21 §:n luvun mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus…

Asianajotoimisto Tempo

Artikkeli
24.5.2022

KKO 2022:33: Työn tarjoamisvelvoite ja rekrytointikirjeet

Korkein oikeus on tuoreessa ratkaisussaan 2022:33 katsonut, että työnantaja ei ollut täyttänyt työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukaista työn tarjoamisvelvollisuuttaan lähettämällä irtisanotulle työntekijälle niin sanottuja rekrytointikirjeitä.…

Iiris Härmä

osakas, asianajaja, varatuomari

Kaikki artikkelit