Tämän kysymyksen kuulen aika usein asiakkailta, jotka pohtivat edunvalvontavaltuutuksen tekemistä. Vastaukseni on, että lähtökohtaisesti suosittelen sitä kaikille.
Jos henkilö ei pysty henkisen terveydentilansa vuoksi hoitamaan omia asioitaan, asiat eivät Suomessa jää hoitamatta. Henkilölle voidaan määrätä holhouslain nojalla edunvalvoja. Edunvalvoja huolehtii silloin lain määräysten mukaisesti päämiehensä asioiden hoitamisesta. Holhouslain mukaiseksi edunvalvojaksi voidaan määrätä joku henkilön lähipiiristä tai vaihtoehtoisesti valtion viranhaltija, yleinen edunvalvoja.
Vaihtoehtona holhouslain mukaiselle edunvalvonnalle on edunvalvontavaltakirjan laatiminen ja edunvalvontavaltuutetun määrääminen. Henkilö voi edunvalvontavaltakirjalla valtuuttaa toisen henkilön hoitamaan asioitaan, mikäli hän tulee esimerkiksi sairauden takia kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Valtuutus voi koskea sekä taloudellisia asioita että henkilöä koskevia asioita kuten esimerkiksi suostumuksen antamista sairaanhoidon toimenpiteisiin.
Suurin ero holhouslain mukaisessa edunvalvonnassa ja edunvalvontavaltakirjan nojalla toimimisessa liittyy erilaisiin lupien hakemiseen sekä vuositilin tekemiseen. Vaikka holhouslakia on toukokuun 2026 alusta muutettu ja lupien hakemista kevennetty, edellyttää holhouslaki edelleen luvan hakemista Digi- ja väestötietovirastolta esimerkiksi asunnon tai kiinteistön myyntiin. Edunvalvontavaltuutettu ei sen sijaan tarvitse lupaa päämiehen puolesta tehtäviin oikeustoimiin,ellei luvan tarpeellisuudesta ole valtakirjassa määrätty. Sama koskee vuositiliä – se on tehtävä vain, jos siitä on valtakirjassa määrätty. Viisas valtuutettu pitää toki kirjaa päämiehensä puolesta tekemistä toimista ja varojen käytöstä, mutta erikseen tarkastettavaa kirjanpitoa ei tarvitse pitää.
Edunvalvontavaltakirja perustuu luottamukseen. Ideana on, että valtuuttaja saa itse valita, kenen hän haluaa hoitavan asioitaan sitten, jos hän ei siihen itse pysty. Sille, kenen asioita hoidetaan, ei sovellettavalla lailla ole enää merkitystä. Hän ei pysty itse asioita hoitamaan eikä niiden merkitystä ymmärtämään. Sen sijaan sille, kuka asioita hoitaa, sovellettavilla säännöksillä on suuri merkitys. Edunvalvontavaltakirja helpottaa ennen kaikkea sen elämää, joka asioita hoitaa.
Elämä on arvaamatonta. Edunvalvontavaltuutus on joustavuutensa takia erittäin käyttökelpoinen, ja sitä voi tarvittaessa myöhemmin muuttaa niin kauan kuin terveydentila sen sallii. Parhaassa tapauksessa se on tehty vain piirongin laatikkoon eikä sitä koskaan tarvita. Valtakirja vahvistetaan vasta sitten, jos päämiehen tilanne sitä edellyttää. Valtuutus on mahdollista tehdä myös kotikäynnillä, jos toimistoomme saapuminen on hankalaa. Annamme mielellämme lisätietoja edunvalvontavaltuutuksesta.
Hanna Räihä-Mäntyharju
osakas, asianajaja, varatuomari
osakas, asianajaja, varatuomari
osakas, asianajaja, varatuomari
osakas, asianajaja, varatuomari
osakas, asianajaja, varatuomari
toimitusjohtaja, osakas, asianajaja, varatuomari
